Valikko

Pyydämme kuittaamaan pelastussuunnitelman luetuksi tutustuttuasi siihen.

Voit kuitata pelastussuunnitelman luetuksi tämän sivun alareunasta.

Johdanto

Pelastussuunnitelman laadinta, ylläpito ja tiedottaminen perustuvat pelastuslain (379/2011) vaatimukseen. Tässä pelastussuunnitelmassa on selostus:

  1. vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;
  2. rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä;
  3. henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi;
  4. mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä. (Pelastuslaki 379/2011, 15 §.)

Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asianomaisen rakennuksen tai muun kohteen henkilöille. (Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011, 2 §.)

Pelastuslaissa on myös muita vaatimuksia turvallisuudelle, näistä tärkeimpinä:
Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että:

  1. tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen;
  2. rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin;
  3. pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista;
  4. pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon. (Pelastuslaki 379/2011, 9 §.)

Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:

  1. sammutus-, pelastus- ja torjuntakalusto;
  2. sammutus- ja pelastustyötä helpottavat laitteet;
  3. palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet;
  4. poistumisreittien opasteet ja valaistus;
  5. väestönsuojien varusteet ja laitteet. (Pelastuslaki 379/2011, 12 §.)

Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan:

  1. ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;
  2. varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;
  3. varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät;
  4. ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. (Pelastuslaki 379/2011, 14 §.)

Kohteen perustiedot

Perustiedot

Kiinteistön nimi Kiinteistö Oy Espoon Upseerinkatu 1 - 3
Kiinteistön osoite Upseerinkatu 1-3
02600 ESPOO
Rakennusten määrä 1
Toimijoiden määrä 18
Kiinteistön omistaja Sponda Oy
http://www.sponda.fi/
Rakentamisvuosi 1998
Pinta-ala 20 868 m²
Kerrokset 8
Paloluokka P1

Muut tiedot

Kohde kuuluu seuraavaan pelastustoimen alueeseen: Länsi-Uusimaa. Pelastuslaitoksen arvioitu saapumisaika kohteeseen on n. 8 minuuttia.

Paloilmoittimen keskuksen sijainti Upseerinkatu 1, 1. kerros. upseerinkatu 3, B-portaan tuulikaappi
Kiinteistönhoito PHM Liikekiinteistöt Oy
puh. 020 7498060
päivystys 020 7498060
Vartiointiliikkeen yhteystiedot AVARN Security
puh. 010 6202000
päivystys puh. 010 6202000
Kiinteistön vakuutusyhtiö Aon Finland Oy
Kokoontumispaikka Rakennuksen edessä Upseerinkadun ja Perkkaantien risteys
Varakokoontumispaikka Leppävaaran ammattioppilaitoksessa, Upseerinkatu 11
Putkilukko Upseerinkatu 1, Upseerinkadun puoleisen sisäänkäynnin vasemmalla puolella
Väestönsuojien määrä 5
Väestönsuojan sijainti VSS1, VSS2, VSS3 Upseerinkatu 1, kellarikerros
Väestönsuojan sijainti VSS4, VSS5 Upseerinkatu 3, B-kellari
Veden pääsulku Lämmönjakohuoneissa
Lämmönjakohuone Upseerinkatu 1: Kellarissa (käynti jätehuoneen vierestä)
Upseerinkatu 3: B-kellarissa
Sähköpääkeskus Upseerinkatu 1: C-kellarissa
Upseerinkatu 3: B-kellarissa
Ilmanvaihtokone Jokaisen rakennuksen katolla iv-konehuone; kaikkiaan kuusi konehuonetta
Ilmanvaihdon hätä-seis

Upseerinkatu 1:n sammutus voidaan tehdä etäkäyttöisesti komentajankatu 3-5:n tai Läkkisepänkuja 3:n kiinteistövalvomoista. Upseerinkatu 3: B-portaan tuulikaapissa.

Kiinteistön tilat

Liikehuoneistot
Sijainti Nimi
Torni 2, 1. kerros Multicatering Oy
Torni B, 1. kerros Neuvola
Torni B, 1. kerros Wolt Market
Torni C, 1. kerros Hieronta IO-Klinikka
Torni C, 1. kerros Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko
Upseerinakatu 1, 2. kerros GoaliePro/ Baseball Nordics
Upseerinkatu 1, 1. kerros Dialogic Partner Oy
Upseerinkatu 1, 2. kerros Superior Sales Oy
Upseerinkatu 1, 2. kerros Tommi s Kitchen Oy
Upseerinkatu 3, Torni 1, 1. kerros Oy Reutel & Stolt Ab, Timecap Oy
Upseerinkatu 3, Torni 1, 2. kerros HVR Cardio Oy
Upseerinkatu 3, Torni 1, 7 kerros Portalify Oy
Upseerinkatu 3, Torni 2, 2. kerros Louhi Net Oy / Winterbacwoods Oy
Upseerinkatu 3, Torni A, 5. kerros Suomi Communications Oy
Upseerinkatu 3, Torni A, 6. kerros Blancco Technology IP Oy
Upseerinkatu 3, Torni A, 7. kerros Mediaviisi Oy
Upseerinkatu 3, Torni C, 7. kerros Salespot Oy
Upseerinkatu B 2.ja 3. kerros Upseerinkatu 1, 1. kerros Omnia

Henkilömäärät

Yhteensä
Päivällä Illalla Yöllä
Arkisin 400–900 0 0
430 + keskimäärin 467 vierasta
Viikonloppuisin 0 0 0

Organisaatio

Kiinteistöpäällikkö Petri Häärä
Colliers International Finland
puh. 044 7562119
petri.haara@colliers.com

Kiinteistön tärkeät numerot

Tehtävä Nimi Puhelinnumero Päivystysnumero
Huoltoyhtiö PHM Liikekiinteistöt Oy 020 7498060 020 7498060
Hissihuolto KONE Hissit Oy 0800 15063
Vartiointiliikkeen yhteystiedot AVARN Security 010 6202000 010 6202000
Aulavahtimestari Aulainfo 020 1250577

Muut tärkeät numerot

Toimija Puhelinnumero Päivystysajat
Hätänumero 112 24 h
Myrkytystietokeskus 0800 147 111 24 h

Vastuunjako ja omatoiminen valvonta

Osapuoli Vastuualue
Kiinteistön ylläpito Vastaa kiinteistön ylläpidosta, huoltosopimusten ja vastaavien hallinnon hoitaminen, yhteistyö viranomaisten kanssa, pelastussuunnitelman päivittäminen muutosten/tarpeen vaatiessa tai vähintään kerran vuodessa
Omatoimisen valvonnan osalta Kokonaisuuden hallinta ja ilmoitettuihin puutteisiin puuttuminen.
Huoltoyhtiö Kiinteistön tekniset järjestelmät ja turvalaitteet, piha-alueen hoito, tarvittavat lumenpudotukset yms. asiat
Omatoimisen valvonnan osalta Huoltomiehen liikkuessa kohteessa huomioidaan puutteita ja puutteen laadusta riippuen se hoidetaan heti kuntoon tai ilmoitetaan vuokralaiselle (esim. tavaraa poistumisreitillä) jotta tämä hoitaa asian kuntoon. Teknisiin järjestelmiin liittyvät puutteet hoitaa huoltoyhtiö ja isommista tai toistuvista puutteista ilmoitetaan suoraan ylläpitoon.
Vuokralainen Vuokralainen vastaa kaikista tiloista, jotka hänelle on vuokrattu: Liiketilat, varastot ja muut mahdolliset tilat sekä niiden välitön läheisyys poistumisreittien esteettömyyden osalta. Vuokralaisten tiloissa olevat, kiinteistön järjestelmät, hoitaa edelleen huoltoyhtiö. Vuokralaisten tulee ilmoittaa ajan tasalla olevat yhteystiedot kiinteistön ylläpitopäällikölle.
Omatoimisen valvonnan osalta Vuokralaisen tulee huolehtia, että poistumisreitit, alkusammutuskalusto ja poistumisreittivalaistus ovat kunnossa, esteettömät eikä niitä ole peitetty esimerkiksi mainoskylteillä. Kiinteistön järjestelmiin liittyvistä puutteista ilmoitetaan huoltoyhtiöön, josta tieto liikkuu tarvittaessa ylläpitoon.
Normaali tiedonkulku puutteiden osalta: Vuokralainen --- Huoltoyhtiö --- Ylläpito

Toiminnanharjoittajat voivat ilmoittaa turvallisuushuomioista huoltoon tai ylläpitoon puhelimitse tai sähköpostilla, tarvittavat yhteystiedot löytyvät esimerkiksi tämän suunnitelman "Organisaatio"-luvusta.

Vaaratilanteet

Vaaralla tarkoitetaan tekijää tai olosuhdetta, joka voi aiheuttaa haittaa tai saada aikaan haitallisen tapahtuman.

Riski on uhkaan liittyvä vahingon todennäköisyyden ja vakavuuden yhteisvaikutus.

Riski ja todennäköisyys Syyt ja seuraukset Varautuminen
Tulipalo (mahdollinen) Syitä toteutumiselle:
Avotuli, kynttilät, tupakointi, sähkölaitteet, sähkökeskukset ja -asennukset, ajoneuvot, tulityöt, ruoan valmistus, tuhopoltto (jätepisteellä ylimääräistä palavaa materiaalia, rakennuksen seinustalla oleva tavara)
Seuraukset:
Henkilö- ja omaisuusvahingot		 Avotulen käyttö vain valvottuna, ei käytetä rikkinäisiä sähkölaitteita, tulityöt vain tulityöluvan ja -kortin kanssa, jätteiden lajittelu asianmukaisesti, ylimääräistä palavaa materiaalia ei säilytetä rakennuksen seinustoilla
Tapaturma (mahdollinen) Syitä toteutumiselle:
Talvisin liukkaus, lumen tai jään putoaminen katolta, kaatuminen yleisissä tiloissa, liikenneonnettomuus, työtapaturmat
Seuraukset:
Henkilövahingot		 Talvikunnossapito kiinteistöhuollon toimesta (liukkauden torjunta, lumien pudotus tarvittaessa), ilmoitetaan havaituista puutteista huoltoon, varovaisuus liikuttaessa portaissa sekä etenkin talvisin ulkona, yleisten tilojen kunnossapito (mm. siivous, ei säilytetä ylimääräistä tavaraa kulkureiteillä)
Vahingonteot, ilkivalta, varkaudet (epätodennäköinen) Syitä toteutumiselle:
Auki / lukitsematta jäänyt ulko-ovi tai toimitilojen ovi
Seuraukset:
Omaisuusvahingot, henkilövahingon vaara		 Pidetään varastojen ja muiden tilojen ovet lukossa, ilmoitetaan huoltoon mikäli havaitaan puutteita ovien lukituksessa
Vesivahinko (mahdollinen) Syitä toteutumiselle:
Puutteet huollossa/valvonnassa, jäätyminen, tukokset, laitteiden vikaantuminen, myrsky
Seuraukset:
Omaisuusvahingot		 Huolletaan ja ylläpidetään talon LVI-tekniikkaa, sadevesiviemäreiden kunnossapito. Ilmoitetaan havaituista vuodoista kiinteistön huoltoon ja ylläpitoon.
Sähkökatkos (mahdollinen) Syitä toteutumiselle:
Salama, myrsky, laiteviat
Seuraukset:
Laitteiden rikkoutuminen, toimitilojen jäähtyminen talvisin 		Omatoiminen varautuminen, esim. taskulamppu, kynttilöitä, tulitikkuja, varavirtalaite matkapuhelimen lataamista varten, talvisin lämpimät vaatteet. Tilanteen pitkittyessä rakennus tyhjennetään
Kaasuvaara (epätodennäköinen) Syitä toteutumiselle:
Vaarallisten aineiden kuljetukset, tulipalo lähialueella
Seuraukset:
Sisälle suojautuminen 		Noudatetaan viranomaisten ohjeistuksia, tutustutaan yleisen vaaramerkin toimintaohjeistuksiin
Kemikaalivuoto (epätodennäköinen) Syitä toteutumiselle:
Kiinteistössä säilytettävien kemikaalien läikkyminen / kaatuminen
Seuraukset:
Aineiden leviäminen viemäriin ja/tai ympäristöön, altistuminen kemikaalille 		Toimintaohjeet, perehdytys, käyttöturvallisuustiedotteet tarpeen mukaan
Säteilyvaara (epätodennäköinen) Syitä toteutumiselle:
Säteilyonnettomuus
Seuraukset:
Sisälle suojautuminen 		Noudatetaan viranomaisten ohjeistuksia, kotivara, tutustutaan ennalta toimintaohjeisiin

Turvallisuusjärjestelyt

Toimitilaturvallisuus

Kulunvalvonta

Kiinteistössä on käytössä kulunvalvontajärjestelmä. Järjestelmällä pyritään estämään luvattomien henkilöiden pääsy tiloihin. Mikäli havaitset vian kulunvalvontajärjestelmiin liittyen, tee vikailmoitus.

Kulunvalvonta
Kuvaus Kiinteistössä käytössä kulunvalvontajärjestelmä

Kiinteistössä on kameravalvonta

Kameravalvonta
Kuvaus Kiinteistön tiloissa kameravalvonta

Kiinteistössä on murtohälyttimiä

Murtohälytin
Kuvaus Yrityksillä käytössä omia järjestelmiä

Valvonta

Aulavahtimestari
Sijainti Upseerinkatu, Upseerinkatu 1 aulassa
Kontakti Aulainfo
puh. 020 1250577

Sammutuskalusto

Sijainti Sammutuskalusto
Toimitiloissa Käsisammutin
Toimitiloissa Pikapaloposti
Toimitiloissa Sammutuspeite
Alkusammuttimet tulee tarkastaa:
  • vähintään vuoden välein kun käsisammutin on alttiina sammuttimen toimintakuntoon vaikuttaville tekijöille, kuten kosteudelle, tärinälle tai lämpötilojen vaihtelulle (ulkotilat)
  • vähintään kahden vuoden välein (sisätilat)
Pikapalopostit tulee tarkastaa:
  • Pikapalopostien toimivuus tulee tarkastaa vuoden välein. Pikapalopostien letkujen koeponnistus tulee tehdä viiden vuoden välein.

Suojelumallit

Upseerinkatu
Tyyppi Kerrokset Toteutuksen kuvaus
Yhteissuojelumalli 1-8

Yritykset vastaavat omien toimitilojensa osalta siitä, että poistumisreitit ja alkusammutuskalustojen edustat ovat esteettömiä.

Henkilökunnalla on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan turvallisuuspuutteista eteenpäin joko esimiehelleen tai kiinteistöhuoltoon.

Kiinteistöhuolto sekä isännöinti vastaavat omalta osaltaan siitä, että turvatekniikka pidetään toimintakunnossa.

Turvalaitteet

Sprinklerilaitteisto

Sprinklerijärjestelmä on automaattinen palonsammutusjärjestelmä, joka aloittaa palon sammutuksen ruiskuttamalla vettä palokohteeseen ja välittää samalla palohälytyksen hätäkeskukseen. Laitteiston toiminta perustuu siihen, että lämpötilan ylitettyä tietyn arvon, sprinklerin kapseli rikkoutuu ja vesi pääsee virtaamaan sprinklerin läpi.

Sprinklerilaitteiston ylläpito toteutetaan kunnossapito-ohjelman mukaisesti. Laitteiston ylläpitoon liittyen tehdään kuukausittain koestukset ja kahden vuoden välein määräaikaistarkastukset.

Sprinklerijärjestelmä
Keskuksen sijainti Upseerinkatu 3, B-portaan kellari (autohalli)

Savunpoisto

Savunpoiston tarkoituksena on palossa syntyvien palokaasujen, savun ja lämmön poistaminen tiloista. Savunpoistolaitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti. Savunpoistolaitteistoa käyttää vain pelastuslaitos.

Savunpoistolaitteisto
Savunpoiston laukaisu Kunkin portaan 1. kerroksessa

Poistumisopastus

Poistumisopastuksella osoitetaan poistuminen rakennuksesta. Viallisista tai puutteellisista opasteista on ilmoitettava kiinteistöhuoltoon.

Poistumisopastus
Kuvaus Akkuvarmenteiset poistumisopasteet
Kattavuus Rakennusten poistumisreitit ja uloskäynnit

Kaasusammutusjärjestelmä

Kaasusammutusjärjestelmää käytetään yksittäisten tilojen suojaamiseen tulipalolta. Sammutusaineen toiminta perustuu joko hapen syrjäyttämiseen tai lämmön absorboimiseen tilasta. Laitteet on huollettava ja kokeiltava määräajoin käyttö- ja huolto-ohjeen mukaisesti, sekä aina järjestelmän lauettua.

Järjestelmän lauettua tiloista tulee poistua ja tehdä ilmoitus hätäkeskukseen.

Kaasusammutusjärjestelmä
Sijainti Upseerinkatu 1, kellarin ja 1. kerroksen atk-laitetiloissa
Tyyppi Argon

Ilmanvaihdon pysäytys

Mikäli rakennukseen kohdistuu ulkoinen vaara, kuten palokaasut viereisestä rakennuksesta, tulee ilmanvaihto sulkea. Tällöin pelastusviranomainen antaa yleensä hätätiedotteen, jossa annetaan myös lisäohjeita ja kehotus ilmanvaihdon pysäytykseen.

Ilmanvaihdon saa pysäyttää kuka tahansa.

Ilmanvaihdon pysäytys: Upseerinkatu 1:n sammutus voidaan tehdä etäkäyttöisesti komentajankatu 3-5:n tai Läkkisepänkuja 3:n kiinteistövalvomoista. Upseerinkatu 3: B-portaan tuulikaapissa.

Ensiapu

Työturvallisuuslain (738/2002) 46 § mukaan työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja muiden työpaikalla olevien henkilöiden ensiavun järjestämisestä, annettava ohjeet ensiavun saamiseksi sekä varattava työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen riittävä määrä asianmukaisia ensiapuvälineitä.

  • Ensiapukoulutusta on järjestetty.
  • Ambulanssi ohjataan: Lähimmälle sisäänkäynnille. Henkilökunta järjestää opastajan ulos auttajia vastaan.
  • Ensiaputarvikkeista vastaa: Yritykset toimitiloittain.
Kiinteistössä on saatavilla ensiaputarvikkeita seuraavasti:
Tarvike Sijainti
Ensiapukaappi Toimitiloissa

Paloturvallisuus

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä

Automaattisen paloilmoitinjärjestelmän tarkoituksena on varoittaa kiinteistön käyttäjiä alkavasta palosta. Järjestelmä havaitsee tulipalon nopeasti ilmaisimien reagoidessa paloon ja palokellot alkavat soida. Järjestelmä välittää hälytyksen automaattisesti hätäkeskukseen.

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä
Kuvaus

Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä.

Upseerinkatu 1: Kellari ja sivukeskus , päärakennus 1. krs.
Upseerinkatu 3: B-portaan tuulikaappi
Keskuksen sijainti Upseerinkatu 1, 1. kerros. upseerinkatu 3, B-portaan tuulikaappi

Ilmoituksensiirtoyhteyden toiminnallisuuden varmistaminen

  • Määräaikaishuollot ja vikakorjaukset
  • Ilmoituksensiirtoyhteyden kuukausikokeilu
  • Määräaikaistarkastukset

Toimenpiteet ilmoituksensiirtoyhteyden vian ilmaantuessa

Mikäli havaitaan vika ilmoituksensiirtoyhteydessä, järjestetään kiinteistössä valvonta tehostetusti henkilökunnan voimin.

  • Yhteys hätäkeskukseen
  • Päivystäjä valvomaan paloilmoitinkeskusta
  • Päivystäjä suorittaa tarvittaessa hätäilmoituksen ja opastaa pelastuslaitosta palokohteeseen

Palo-osastointi

Palo-osastoinnin tarkoitus on palon sattuessa estää palokaasujen ja palon leviäminen sekä turvata ihmisten poistuminen. Tämän takia on erityisen tärkeää, että palo-ovet pidetään kiinni. Palo-ovia ei saa kiilata auki.

Rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko on yleensä muodostettu eri palo-osastoksi.

Käyttötavaltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavat tilat on muodostettu eri palo-osastoiksi, jos on tarpeellista henkilöiden tai omaisuuden suojaamiseksi. (käyttötapaosastointi)

Rakennusten palo-osastoinnit:
Rakennus Tyyppi Kuvaus
Upseerinkatu Kerrososastointi, Käyttötapaosastointi Osastoivat rakenteet EI60. Palo-osastoitu on muun muassa uloskäytävät/porraskäytävät sekä kellarin varastotilat.

Vaaralliset aineet

Kiinteistössä säilytetään seuraavan tyyppisiä vaarallisia aineita:

Tila Kemikaalivarasto
Sijainti Upseerinkatu - Upseerinkatu 1, kellari
Varastoitavat aineet Kloori 32-34%, noin 60 litraa.
Kalsiumhypokloriitti 65%, noin 60 litraa.

Poistumisreitit

Poistumisturvallisuuden periaatteena on, että rakennuksen kaikista tiloista on joka hetki päästävä poistumaan vähintään kahta kulkureittiä pitkin ilman avainta tai muuta oven avausvälinettä. Ovia ei saa pitää työaikana takalukossa. Uloskäyntien edessä ei saa säilyttää tavaraa.

Kiinteistössä on seuraavan tyyppisiä poistumisjärjestelyjä:

Rakennus Poistumisjärjestelyt
Upseerinkatu

Toimitilojen poistumisreitit ja uloskäytävät on opastettu akkuvarmenteisin poistumisopastein. Kaikista ylempien kerroksien toimitiloista pääsee poistumaan palo-osastoitujen porraskäytävien kautta katutasolle ja sieltä edelleen ulos.

Poistumisreitit on kuvattu tarkemmin liitteistä löytyvissä pohjapiirroksissa.
Kokoontumispaikka: Rakennuksen edessä Upseerinkadun ja Perkkaantien risteys

Tulityöt

Tulityöt määritellään töiksi, joissa syntyy kipinöintiä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä ja joka aiheuttaa palovaaraa. Tällaisia töitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista syntyy kipinöintiä, sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Tulitöille on aina niiden palovaaran vuoksi harkittava vaihtoehtoisia menetelmiä.

Tulitöiden suorittaminen tilapäisellä tulityöpaikalla vaatii aina tulityöluvan. Tulityön suorittajalla on oltava voimassa oleva tulityökortti.

Paloilmoitinlaitteiston hoitajan on huolehdittava tarpeellisista irtikytkennöistä, jotta tulityöt tai muut remonttityöt eivät aiheuta aiheetonta paloilmoitusta.

Mahdolliset paloilmoitinjärjestelmän irtikytkennät on kytkettävä takaisin päälle.

Toimintaohje Spondan kiinteistöissä suoritettaviin tulitöihin linkistä Tulityösuunnitelma.

Muut järjestelyt

Ilmanvaihtokone

Ilmanvaihtokone
Sijainti Jokaisen rakennuksen katolla iv-konehuone; kaikkiaan kuusi konehuonetta
Kuvaus Ilmanvaihtokoneen tyyppi: Koneellinen ilmanvaihto
Hätä-seis-painikkeen sijainti Upseerinkatu 1:n sammutus voidaan tehdä etäkäyttöisesti komentajankatu 3-5:n tai Läkkisepänkuja 3:n kiinteistövalvomoista.
Upseerinkatu 3: B-portaan tuulikaapissa.

Toimintaohjeita

Seuraavilla sivuilla on selostus ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Lue toimenpideohjeet tarkasti!

Oikeat toimenpiteet, ratkaisut ja valinnat ehkäisevät ja rajoittavat onnettomuuksia. Vahinkoja voidaan näin minimoida tai ne voidaan poistaa kokonaan.

Turvallisuus on kaikkien yhteinen asia!

Avun hälyttäminen

Kaikissa kiireellisissä hätätilanteissa, olipa kyse sitten poliisin, pelastustoimen, sairaankuljetuksen tai sosiaalitoimen kiireellisestä avuntarpeesta SOITA NUMEROON: 112

Soita hätäpuhelu itse, jos voit
Tärkeää on, että hätäpuhelun soittaa se, jota asia koskee. Hänellä on tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään millaista apua paikalle lähetetään. Välikäsien kautta tuleva puhelu voi viivästyttää avun paikalle tuloa.
Kerro, mitä on tapahtunut
Hätäkeskuspäivystäjä kysyy soittajalta tietoja tapahtuneesta, jotta hän osaa tarvittaessa lähettää tilanteeseen oikean avun.
Kerro tarkka osoite ja kunta
Hätäkeskuksen alueella saattaa olla useita samoja osoitteita eri kunnissa. Siksi on tärkeää kertoa osoitteen lisäksi tapahtumapaikkakunta.
Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin
Päivystäjän esittämillä kysymyksillä on tarkoituksensa. Kysymykset eivät viivästytä avun hälyttämistä. Kiireellisessä tapauksessa päivystäjä hälyttää jo puhelun aikana auttamaan tulevat viranomaiset ja yhteistyökumppanit, sekä antaa näille lisätietoja tapahtuneesta.
Toimi annettujen ohjeiden mukaan
Päivystäjä on koulutettu antamaan ohjeita eri tilanteisiin. On tärkeää noudattaa annettuja ohjeita. Oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on usein merkitystä tilanteen lopputuloksen kannalta.
Lopeta puhelu vasta saatuasi siihen luvan
Liian aikainen puhelun päättäminen voi hidastaa auttajien paikalle saapumista. Saatuasi luvan puhelun päättämiseen, sulje puhelin. Pidä linja vapaana. Päivystäjä tai kohteeseen saapuva auttaja voi tarvita lisätietoja tapahtuneesta.

Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti:

Lähimmälle sisäänkäynnille. Henkilökunta järjestää opastajan ulos auttajia vastaan

Sairauskohtaus tai tapaturma

Selvitä ja tarkista
  • Mitä on tapahtunut?
  • Tarkista henkilön tila (herääkö, hengittääkö).
Anna tarvittaessa ensiapua
  • Tajuton, mutta hengittävä potilas käännetään kylkiasentoon.
  • Jos henkilö ei hengitä, aloita ensiapu osaamisesi ehdoin.
Tee hätäilmoitus
  • Soita numeroon 112.
  • Kerro, mistä soitat. Upseerinkatu 1-3, ESPOO
  • Kerro, mitä on tapahtunut.
  • Toimi ohjeiden mukaisesti.
  • Ilmoita potilaan tilassa tapahtuneista muutoksista hätäkeskukseen.

Aikuisen peruselvytys

Sydänpysähdyksen tunnistaminen

  • peruselvytys tulee aloittaa jokaiselle reagoimattomalle potilaalle
    • joka ei hengitä
    • jonka hengitys ei ole normaalia
  • äänekäs / koriseva ja epäsäännöllinen hengitys reagoimattomalla henkilöllä viittaa sydänpysähdykseen

Hätäilmoitus

  • Hätäilmoitus tulee tehdä välittömästi yleiseen hätänumeroon 112
    • jos henkilö ei reagoi
    • jos henkilö ei hengitä normaalisti
  • Jos elvytät henkilöä yksin
    • aseta puhelimen kaiutintoiminto päälle
    • voit elvyttää ja kuunnella hätäkeskuksen ohjeita

Paineluelvytys

  • Paineluelvytys tulee aloittaa mahdollisimman pian
    • painelukohta on rintalastan alaosa
    • toisen käden kämmenen tyvi painelukohtaan ja toinen käsi sen päälle
    • paineluelvyttäjää on suositeltavaa vaihtaa 2 minuutin välein (jos mahdollista)
  • Elyvytys aloitetaan 30 painalluksella

Puhalluselvytys

  • Vuorottele 30 painelun ja 2 puhalluksen välillä
  • Puhalla kaksi rauhallista noin sekunnin kestävää puhallusta
    • rintakehän tulee nousta ja laskea puhallusten mukaan
  • Jos puhaltaminen ei onnistu, jatka keskeytymätöntä painelua

Tulipalo

Pelasta ja varoita
  • Pelasta välittömässä vaarassa olevat ja varoita muita.
  • Ohjatkaa ihmiset kokoontumispaikalle.
Sammuta ja rajoita
  • Yritä alkusammutusta, vältä savua. Älä vaaranna itseäsi.
  • Rajoita palon sekä savun leviämistä sulkemalla palotilaan johtavat ovet ja ikkunat.
Hälytä
  • Käytä paloilmoitinpainiketta palokunnan hälyttämiseen sekä varoittaaksesi muita palokelloilla.
  • Päästyäsi turvalliseen paikkaan soita numeroon 112 (myös käytettyäsi paloilmoitinpainiketta).
  • Kerro mistä soitat ja missä palaa (osoite ja kerros) ja onko ihmisiä vaarassa.
  • Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan.
Opasta
  • Opasta pelastushenkilöstö paikalle.
  • Hätätilanteessa pelastuslaitosta ohjataan seuraavasti: Lähimmälle sisäänkäynnille. Henkilökunta järjestää opastajan ulos auttajia vastaan
Hissin käyttö on tulipalon sattuessa ehdottomasti kielletty!

Evakuointitilanteessa kokoontumispaikka on: Rakennuksen edessä Upseerinkadun ja Perkkaantien risteys

Varakokoontumispaikka: Leppävaaran ammattioppilaitoksessa, Upseerinkatu 11

Tulipalo – toimintaohjeet, kun turvallinen poistuminen on estynyt

Joskus toisaalla riehuva tulipalo estää turvallisen poistumisen kiinteistöstä. Näissä tapauksissa on viisainta pysytellä savuttomassa tilassa ovet ja muut aukot suljettuina.

Jää palo-osastoon, jossa olet.
  • Palo-oven takana on turvallista olla. Palo-ovet kestävät tulipaloa vähintään puoli tuntia.
  • Hyppääminen korkealta johtaa kohtalokkaisiin seurauksiin, savuttomaan tilaan jääminen ei.
Mene ikkunan luo ja herätä huomiota. Jos et onnistu, ilmoita sijaintisi numeroon 112.
Noudata viranomaisten antamia ohjeita.

Toiminta palohälytystilanteessa

Rakennuksessa on automaattinen paloilmoitinlaitteisto, joka antaa hälytyksen pelastuslaitokselle. Palohälytyksen kuullessaan jokaisen on viipymättä poistuttava rakennuksesta.

  • Ota mukaasi ulkovaatteet, jos ne ovat lähettyvilläsi.
  • Sulje ovet ja ikkunat.
  • Käytä poistumiseen lähintä mahdollista poistumistietä.
  • Opasta asiakkaita ja vieraita.
  • Soita turvallisesta paikasta numeroon 112 ja anna lisätietoja tilanteesta. Samalla varmistat, että hätäkeskus on saanut tiedon palosta.
  • Siirry kokoontumispaikalle, älä jää sisäänkäyntien edustoille.
  • Kokoontumispaikalta ei saa poistua ilman erillistä lupaa.
Kokoontumispaikka: Rakennuksen edessä Upseerinkadun ja Perkkaantien risteys

Vaara on ohi vasta, kun pelastuslaitos antaa luvan palata rakennukseen. Kiinteistön turvallisuushenkilöstö välittää tiedon sisälle siirtymisestä henkilökunnalle.

Toiminta kokoontumispaikalla

Kokoontumispaikka: Rakennuksen edessä Upseerinkadun ja Perkkaantien risteys

Tilanteen mukaan on pohdittava, onko turvallista jäädä nimetylle kokoontumispaikalle, vai onko ihmiset ohjattava toisaalle, esimerkiksi lähistöllä olevaan kiinteistöön.

Muistettavia asioita kokoontumispaikalla:

  • mahdollisista loukkaantuneista huolehtiminen, ilmoitettava turvallisuushenkilöstölle
  • liikuntarajoitteisista tai muuten vajaakuntoisista huolehtiminen
  • ilmoitettava pelastuslaitokselle, mikäli tietää jonkun jääneen sisälle

Varakokoontumispaikka

Mikäli kokoontumispaikka ei ole turvallinen, siirrytään turvallisempaan paikkaan (etäämmälle rakennuksesta tai läheiseen rakennukseen tilapäisesti). Viranomaiset osoittavat tarvittaessa suojapaikat pidempiaikaista suojautumista varten.

Liikuntarajoitteisen avustaminen hätätilanteessa

Liikuntarajoitteisten henkilöiden poistuminen rakennuksesta hätätilanteessa voi olla vaikeaa ja hidasta. Pyri auttamaan heitä mahdollisuuksiesi mukaan.

Huomioitavia asioita autettaessa liikuntarajoitteista henkilöä poistumisessa
  • Auta liikuntarajoitteista poistumaan omien kykyjesi mukaan.
  • Huolehdi auttamastasi henkilöstä myös ulospääsyn jälkeen.

Vesivahinko

Toimintaohjeet
  • Katkaise sähköt vuotokohteesta ja sen läheisyydestä.
  • Tyrehdytä vuoto esim. sulkemalla veden pääsulku, jos mahdollista.
  • Ilmoita asiasta välittömästi:
    • huoltomiehelle: PHM Liikekiinteistöt Oy, puh. 020 7498060, päivystys 020 7498060
  • Tarvittaessa ota yhteys hätänumeroon 112.
  • Veden pääsulku: Lämmönjakohuoneissa
  • Lämmönjakohuone: Upseerinkatu 1: Kellarissa (käynti jätehuoneen vierestä)
    Upseerinkatu 3: B-kellarissa
  • Sähköpääkeskus: Upseerinkatu 1: C-kellarissa
    Upseerinkatu 3: B-kellarissa
Mikäli vesivaara uhkaa rakennuksen ulkopuolelta
  • Ilmoita kiinteistönhoidolle ja tarvittaessa hätäkeskukseen 112.

Väkivallan uhatessa

Aseettomassa uhkaustilanteessa, toimi seuraavasti.

  • Käyttäydy rauhallisesti ja pyri rauhoittamaan henkilö omalla käytökselläsi.
  • Varmista, ettet käännä selkääsi tai ajaudu nurkkaan, jotta sinulla on aina pakotie uhkaavasti käyttäytyvän henkilön läheisyydestä.
  • Mahdollisuuksien mukaan pyydä apua.
  • Pakene ja auta muita pakenemaan paikalta

Pidä huolta omasta turvallisuudestasi. Pyri ohjaamaan uhkaava henkilö paikkaan, jossa hän ei voi olla vahingoksi muille. Tapauksen jälkeen ilmoita tapahtuneesta tarvittaessa poliisille.

Jos uhkaavalla henkilöllä on ase, toimi seuraavasti.

  • Älä tee vastarintaa.
  • Tee vain mitä uhkaaja käskee.
  • Pyri mahdollisuuksien mukaan varoittamaan muita.
  • Tilanteen jälkeen, soita 112. Kuuntele ohjeita ja toimi niiden mukaan.

Jokainen uhkaus ja havainto mahdollisesta uhkatilanteesta on otettava vakavasti ja niistä on ilmoitettava välittömästi poliisille.

Pommiuhka

Pommiuhkaus on usein perätön ja häiriintyneen ihmisen tekemä, mutta se on silti aina otettava vakavasti ja jokaisesta uhkauksesta tulee ilmoittaa poliisille. Tärkeää tilanteessa on säilyttää oma maltti ja rauhallisuus.

  • Kun uhkaus tulee puhelimitse
  • Pysy rauhallisena. Pitkitä puhelua.
  • Tee muistiinpanoja. Kirjoita uhkaus sanatarkasti muistiin.
  • Kysele kysymyksiä.
  • Missä pommi on?
  • Miltä pommi näyttää?
  • Milloin pommi räjähtää?
  • Miksi?
  • Kiinnitä huomiota soittajan puhetyyliin ja äänen sävyihin.
  • Onko hänen puheestaan havaittavissa murteita tai muita erityispiirteitä?
  • Onko hän kiihtynyt?
  • Lukeeko hän viestin paperilta?

Puhelun jälkeen ilmoita asiasta 112. Toimi viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti.

Yleinen vaaramerkki

Yleinen vaaramerkki on minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan sekä laskevan jakson pituus on 7 sekuntia. Yleinen vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa.

Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai vaara on ohi.

Toimi näin kuultuasi yleisen vaaramerkin
  • Siirry sisälle. Sulje ovet, ikkunat ja ilmastointi.
  • Avaa radio ja odota ohjeita.
  • Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
  • Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta.

Kaasuvaara

Kaasuvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki
Toimi seuraavasti
  • Jos olet sisätiloissa ja haistat kaasua:
    • pysyttele sisällä, hakeudu yläkerroksiin, kuuntele radiosta lisätietoja
    • paina märkä vaate suun eteen ja hengitä sen läpi
  • Jos olet ulkona, kun haistat kaasua etkä pääse sisälle:
    • kiirehdi kaasupilven alta sivutuuleen
    • pyri mahdollisimman korkealle, esimerkiksi mäen päälle
Lisätietoja kaasulta suojautumiseksi
  • Pysäytä ilmastointilaitteet ja sulje ovet sekä ikkunat tiiviisti.
  • Voit sulkea ja teipata myös sisäovet ja pysytellä tuulen alapuolisissa tiloissa.
  • Kaasun hajun tuntiessasi voit hengittää kostean, huokoisen kankaan läpi.
  • Viranomaiset ilmoittavat radiossa tai kaiutinautoilla milloin myrkkypilvi on haihtunut. Tuuleta sisätilat sen jälkeen huolellisesti.
  • Pysyttele yläkerroksissa, kunnes vaara on ohi.
  • Älä mene kellariin.

Säteilyvaara

Säteilyvaarasta annetaan yleinen vaaramerkki.

Mene sisälle.

  • Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmastointi.
  • Talon keskiosissa ja kellarissa on paras suoja. Ota joditabletit vasta viranomaisen kehotuksesta (joditabletteja tulisi olla 2/henkilö).

Vältä ulkona liikkumista

Lisäohjeet
Lisäohjeita saat kaupunkisi pelastusviranomaisilta, tiedotusvälineistä sekä Yleisradion teksti-TV:n sivulta 867. Tietoa saat myös Säteilyturvakeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.stuk.fi ja pelastustoimen sivuilta www.pelastustoimi.fi.

Sähkökatkot

Sähkökatkon sattuessa turvavalot jäävät palamaan.

Hissien käyttö sähkökatkon aikana ei ole mahdollista.

Toiminta sähkökatkon aikana

Sähköt katkeavat toimitilasta, mutta yleisten tilojen valot toimivat edelleen

  • Jos mahdollista, tarkista sulakkeet toimitilan omasta ryhmäkeskuksesta.
  • Mikäli ongelma ei ratkennut, niin ota yhteys kiinteistöhuoltoon (puh. 020 7498060).

Sähköt katkeavat sekä toimitilasta että yleisistä tiloista

  • Käytä taskulamppua
  • Tarvittaessa opasta muita

Sähkökatkon sattuessa myös hissit pysähtyvät. Mikäli jäät hissiin jumiin sähkökatkon tai muun vian vuoksi, toimi seuraavasti:

Ota yhteys hissihuollon vikapäivystykseen:

  • Matkapuhelimella - (KONE Hissit Oy, 0800 15063)

Tarvittaessa voit soittaa hätänumeroon 112.

Kemikaalivuoto

Toimenpiteet

  • Käytä suojakäsineitä, kun käsittelet vuotanutta kemikaalia
  • Vältä hengittämästä kemikaalia
  • Pysäytä vuoto, jos voit tehdä sen turvallisesti
    • esim. kiristämällä korkkia tai
    • vaihda vuotavan astian asentoa
  • Estä aineen leviäminen viemäriin
    • käytä viemärikaivojen sulkuun esimerkiksi jätesäkkejä ja ilmastointiteippiä
  • Yksittäisen pakkauksen vuotaessa nosta astia esimerkiksi useamman jätesäkin sisälle ja sulje pussi.
  • Kerää kiinteän kemikaalin vuoto suljettavaan pussiin, purkkiin tai astiaan. Varmista, että alue ei jää liukkaaksi (alueen siistiminen huolellisesti)
  • Merkitse kemikaalijäte (esim. teippi, johon merkintä tussilla)
  • Käytetyt puhdistus- ja suojavälineet tulee hävittää. Pakkaa ne jätesäkkeihin ja merkitse säkki. Riisu ja pese tahriutuneet vaatteet.
  • Kemikaalijäte ja likaantuneet suojavälineet toimitetaan lajitteluasemalle
  • Lisätietoa sekä paikallisten lajitteluasemien sijainnit löytyvät linkin takaa: vaarallinenjate.fi

Jos kyseessä on erittäin suuri vuoto tai koet tilanteen vaaralliseksi

  • Tyhjentäkää tila ja ilmoittakaa vahingosta hätäkeskukseen 112.
  • Vuodoissa, joita ei saada itse siivottua turvallisesti pois, ollaan yhteydessä kiinteistöhuoltoon ja kiinteistön ylläpitoon. Paikalle tilataan jälkivahinkojen torjuntayritys vastaamaan vuotaneen aineen turvallisesta poistosta inerttien imeytysaineiden avulla.

Ensiapu

  • Jos henkilö on saanut kemikaalia päälleen, annetaan ensiapua käyttöturvallisuustiedotteen mukaisesti.

Väestönsuojelu

Väestönsuojan tarkoitus on suojella ihmisiä sortumilta, räjähdyspaineelta, sirpaleilta, kaasuilta, säteilyltä ja tulipaloilta. Kiinteistössä on 5 väestönsuojaa. Jokaiselle väestönsuojalle on suositeltavaa valita väestönsuojanhoitaja ja hoitajan apulainen. Kiinteistön väestönsuojanhoitajien on hyvä opetella väestönsuojan laitteiden käyttö ja suojan käyttökuntoon laitto.

Kiinteistössä on 5 väestönsuojaa:

Sijainti Suojaluokka Pinta-ala Suojapaikkoja Varusteiden sijainti
Upseerinkatu 1, kellarikerros S1 71,6 m² 95 Väestönsuojassa
Upseerinkatu 1, kellarikerros S1 88,2 m² 117 Väestönsuojassa
Upseerinkatu 1, kellarikerros S1 88,2 m² 117 Väestönsuojassa
Upseerinkatu 3, B-kellari S1 84 m² 112 Väestönsuojassa
Upseerinkatu 3, B-kellari S1 85,8 m² 114 Väestönsuojassa

Viisi kiinteistön väestönsuojista on luokkaa S1. Suojaluokan S1 väestönsuoja on uudempi suoja, joka on rakennettu vuoden 1971 jälkeen. Tässä suojamallissa on mahdollista viipyä pitkiä aikoja. Suojassa on käsikäyttöinen tai koneellinen ilmanotto, joka on varustettu esisuodattimella ja aktiivihiili-hiukkassuodattimella.

Viranomaiset antavat ohjeita radiossa, jos on siirryttävä yleisiin väestönsuojiin ja tiedon siitä, mihin yleisistä väestönsuojista ihmiset siirtyvät. Siirtyminen väestönsuojiin tapahtuu siis aina viranomaisten kehotuksesta. Normaaliaikana tapahtuvat onnettomuudet eivät yleensä koskaan edellytä väestönsuojaan suojautumista, vaan sisälle suojautuminen riittää. Yleisissä väestönsuojissa on Suomessa yhteensä 110 000 suojapaikkaa.

Irtaimiston säilytys

Erilaisten tavaroiden säilyttämisestä voi aiheutua tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara, turvallisen poistumisen estyminen hätätilanteessa sekä tulipalon sammuttamisen vaikeutuminen.

Rakennuksen uloskäynnit on aina pidettävä kulkukelpoisina ja esteettöminä.

Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät, kellarien ja varastojen kulkureitit
  • Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
Kellaritilat
  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia.
  • Palavien nesteiden (esim. nestekaasu ja bensiini) säilytys kielletty.
Rakennusten alla tai läheisyydessä
  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat
Huom!
  • Pelastusviranomainen voi yksittäistapauksissa antaa poikkeuksia, esimerkiksi säilytettäväksi isomman määrän tai sallia säilytyksen eri paikassa tai rajoittaa säilytystä, jos turvallisuus sitä vaatii

Liitteet

Tässä pelastussuunnitelmassa on seuraavat liitteet:

Lisäksi verkkopalvelussa saatavilla seuraavat liitteet:

Liiketilan haltijan velvollisuudet

Tilan haltijan tai toiminnanharjoittajan on mahdollisuuksiensa mukaan valvottava, että työpaikalla noudatetaan tulipalon ja muun onnettomuuden ehkäisemiseksi ja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi annettuja säännöksiä ja määräyksiä. On suositeltavaa nimetä turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii turvallisuusasioista ja toimii yhteistyössä kiinteistön vastuuhenkilöiden kanssa.

Tilanhaltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan huolehdittava siitä, että rakennus, rakennelma ja sen ympäristö pidetään sellaisessa kunnossa, että

  • tulipalon syttymisen, tahallisen sytyttämisen sekä leviämisen vaara on vähäinen
  • rakennuksessa olevat henkilöt pystyvät tulipalossa tai muussa äkillisessä vaaratilanteessa poistumaan rakennuksesta tai heidät voidaan pelastaa muulla tavoin
  • pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista.

Helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa ei saa säilyttää ullakolla, kellarissa, kulku- tai poistumisteillä, rakennuksen alla tai sen välittömässä läheisyydessä.

Seuraavat varusteet ja laitteet on pidettävä toimintakunnossa sekä huollettava ja tarkastettava asianmukaisesti:

  • sammutusvälineet
  • palonilmaisu-, hälytys- ja muut onnettomuuden vaaraa ilmaisevat laitteet
  • poistumisreittien opasteet ja valaistus.

Tilan haltija ja toiminnanharjoittaja vastaavat osaltaan laitteiden kunnosta ja ilmoittavat epäkohdista vastuuhenkilölle.

Tilan haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan

  • ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä
  • varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa
  • varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät
  • ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.

Alkusammuttimien käyttöohjeet

Sammuttimet

  • Kierrä sammutinta ylösalaisin ja ravista sammutinta, tämä varmistaa jauheen juoksevuuden.
  • Vedä varmistinsokka irti.
  • Lähesty paloa tuulen suunnasta.
  • Jos olet sisällä lähesty matalana lattianrajassa, tämä parantaa näkyvyyttä.
  • Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
  • Aloita sammuttaminen edestä ja jatka taaksepäin, tai alhaalta ylöspäin.
  • Sammutusta voi tehostaa edestakaisin suuntautuvalla liikkeellä.
  • Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
  • Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
  • Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
  • Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.

Sammutuspeitteet

  • Ota kiinni peitteen nurkista ja suojaa kätesi peitteen sisään.
  • Astu jalalla peitteen päälle, tämä estää liekin tulon kasvoille.
  • Jos olet ulkona, lähesty paloa tuulen suunnasta.
  • Ojenna kädet suoriksi.
  • Levitä peite palon päälle.
  • Pidä peitettä tiiviisti palon päällä ja varmistu, että palo on sammunut.
  • Suojaa itsesi peitteen nostamisen aikana, palo voi syttyä uudelleen.
  • Varmista vielä kerran, että palo on sammunut.

Pikapaloposti

  • Avaa pikapalopostikaappi. Riko tarvittaessa muovinen lukonsuojus esimerkiksi kolauttamalla sitä kyynärpäällä.
  • Avaa sulkuventtiili ja vedä ulos tarvitsemasi määrä letkua.
  • Käännä letkun päässä oleva suutin auki ja aloita sammuttaminen turvallisen matkan päästä.
  • Suuntaa vesisuihku liekkien juureen ja jatka sammuttamista kunnes palo on sammunut.
  • Varmista että palo on sammunut. Tukahduta tai kastele vielä mahdollisesti kytevät kohdat.

Älä aseta itseäsi vaaraan. Vältä savun hengittämistä. Mikäli palon sammutus ei onnistu, siirry turvaan. Sulje tilan ovi rajoittaaksesi paloa.

Autosuoja

Autosuoja on tarkoitettu vain moottoriajoneuvojen säilyttämistä varten. Autosuojan käyttötarkoitus mainitaan voimassa olevassa rakennusluvassa.

Autosuojaa ei saa käyttää rakennusluvan vastaisesti ilman rakennusvalvonnan lupaa. Käyttötarkoitus on moottoriajoneuvojen pysäköintitila, ei siis autopesula, lastaustila, jätehuone, varasto, myymälä, kirpputori, autokorjaamo, rengasvarasto tms.

Autosuojissa muun irtaimiston säilyttäminen on rajoitetumpaa johtuen suuremmista omaisuus- sekä henkilöriskeistä. Muuta irtaimistoa moottoriajoneuvon lisäksi saa säilyttää seuraavasti:

  • mopoja, moottoripyöriä, moottorikelkkoja ja muita ajoneuvorekisterissä olevia moottoriajoneuvoja
  • polkupyöriä
  • peräkärryä tyhjänä
  • kiinteistön huoltamiseen tarkoitettuja moottoriajoneuvoja.

Yllä olevan luettelon lisäksi ei saa säilyttää mitään muuta irtaimistoa, kuten:

  • oman kiinteistön huoltoon tarkoitettuja moottoriajoneuvoihin liitettäviä lisälaitteita
  • työkoneita, kuten kaivureita, täryttimiä, ajettavia nostimia ym.
Autohalli
Sijainti Kellarikerros
Kiitos, että tutustuit dokumenttiin.
Kuittaa luetuksi